Vuodesta 2018 alkaen olemme kertoneet swahiliksi, mitkä aivoinfarktin oireet ovat, miksi niiden nopea tunnistaminen on tärkeää ja miksi kuntoutus kannattaa aloittaa pian sairastumisen jälkeen sekä mitkä ovat sairauden riskitekijät. Järjestömme tekee myös Suomessa työtä terveyden edistämiseksi kannustamalla liikuntaan ja ulkoiluharrastuksiin.

Leila, Amina & Tapani. Järjestön varapuheenjohtaja Leila Österback on kenialaissyntyinen sairaanhoitaja, joka on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyö käsitteli sairaanhoitajan roolia ortopedisten leikkauspotilaiden postoperatiivisessa kivunhoidossa. Hän on työskennellyt sairaaloissa ja vanhainkodeissa ja tuntee näin sekä suomalaisen että itäafrikkalaisen tavan tehdä hoitotyötä.

Puheenjohtaja, metsäekonomian tohtori Tapani Tyynelä, on tehnyt metsäntutkimusta yli kymmenessä maassa ja neljässä maanosassa. Väitöskirja käsitteli trooppisten istutusmetsien sosiaalisia vaikutuksia Zimbabwessa ja Indonesiassa. Aivoinfarktit katkaisivat tutkijan uran kolmekymppisenä: ”Kun laahustin ensimmäisen aivoinfarktini jälkeen jalkaani vetäen puolisokeana tansanialaiseen sairaalaan, niin sain oireiden perusteella malariadiagnoosin, pillereitä ja malariapiikin.” Kraatterijärven maisemissa Pohjanmaalla asuva Tyynelä on kuntoutunut kahden aivoinfarktin ja niitä seuranneen Meilahden sydänoperaation jälkeen.

Hallituksen vanhempana neuvonantajana toimii kansainvälisten kehitysprojektien asiantuntija VTT Riina Pilke, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Liberiassa. Hänen taloussosiologian alaan kuuluva väitöskirjansa tarkastelee EU:n kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa, ja globaaleja köyhyyden ja kehitysyhteistyön määritelmiä.


Hallituksen muista jäsenistä Martinilla on vankkaa kokemusta Väli-Amerikasta ja Johannalla mm. Pohjois-Lontoosta ja Tallinasta. Tansanialaissyntyinen Amina Kupila tuo hallitukseen poikkikulttuurista käytännön osaamista kuntoutuksesta ja hoiva-alalta. Pohjanmaalla yli kymmenen vuotta asunut ja ammattitutkinnon suorittanut Amina esiintyy ääninäyttelijänä swahilinkielisissä videoissamme.

-Kiinnostaako jäsenyys? Ota yhteyttä puheenjohtajaan: babayakubu43 at gmail.com

Abdu, Sefu & Hamisi. Kiharusi ry on aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Järjestön tarkoituksena on edistää terveyttä ja hyvinvointia, terveystietoutta ja erilaisista sairauksista kuntoutusta. Lisäksi se edistää Suomen ja köyhimpien maiden yhteistyötä tarttumattomien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja oiretunnistuksessa sekä lisää vertaistukea ja myötätuntoa eri maiden kansalaisten välillä. Järjestö on rekisteröity 8.8.2018.

Järjestö on sitoutunut toimimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) mukaisesti. Kiharusin toimintaperiaatteiden ytimessä on edistää YK:n tavoitetta numero 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”. Työllämme pyrimme vaikuttamaan erityisesti alatavoitteiden 3.4, 3.8 ja 3c toteutumiseen.

Kestävän kehityksen alatavoite 3.4: Vähentää vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia.

Babu Seif, J.Lopa & Zari Ugulumu. Swahilin kielellä lasketaan olevan jopa sata miljoonaa puhujaa seuraavissa maissa: Tansania, Kenia, Uganda, Madagaskar, Komorit, Ruanda, Burundi, Mosambik, Sambia, Somalia ja Kongon demokraattinen tasavalta.

Swahilinkielisten maiden väestönkasvu on nopeaa. Samoin vuotuiset talouskasvuennusteet  ovat korkeita: Ruanda (7.8 %), Tansania (6.6 %), Kenia (6.1 %) ja Uganda (6.1 %). Elintapamuutosten vuoksi aivohalvaukset tulevat yleistymään nopeasti urbanisoituvissa maissa ellei riskitekijöihin puututa. Valistustyö terveystietoisuuden lisäämiseksi vaatii innovatiivista ja kulttuurin huomioivaa lähestymistapaa. Suurella osalla itäafrikkalaisista ei ole tietoutta eikä voimavaroja terveellisiin elämäntapoihin.

Matthew & Mama. Itäafrikkalaiseen tyyliin kuuluvat kauniit ja puhtaat vaatteet. Kukaan ei halua näyttää likaiselta tai köyhältä. Tulevaisuuden varalle säästäminen on useimmille vaikeaa, eläkerahaston kartuttaminen mahdotonta. Työpaikoista on pulaa, kun esimerkiksi Tansaniassa 800 000 nuorta tulee vuosittain työmarkkinoille.

Kiharusin terveyskampanja haastaa paikalliset fatalistiset käsitykset sairaudesta ja kohtalouskosta: Miksi ihmisen kannattaisi itse ponnistella terveytensä eteen, vaikka hän uskoisi kaiken, kuten menestyksen ja sairauden, olevan Jumalan tai Allahin käsissä?

Itäafrikkalainen kansanviisaus ”Haraka haraka, haina baraka” eli kiireellä ei ole siunausta, saa aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa päälleen punaisen rastin. Mitä nopeammin hoitoa saa ja kuntoutuksen aloittaa, sitä paremmat mahdollisuudet jäädä eloon ja kuntoutua. 

Miksi Kiharusi on julkaissut sarjakuvamuotoisia YouTube-videoita swahilin lisäksi myös Etelä-Pohjanmaan Järviseudun murteella?

Järjestö sai alkunsa Evijärvellä ja Lappajärvellä eli ns. Savolaiskiilan murrealueella Pohjamaalla. Videoilla puhuvat syntyperäiset ääninäyttelijät aitoa murretta. Videoiden totuudellisuus ei tästä vähene, sillä informaatio pitää paikkansa eikä vastuu siirry kuulijalle. Murteen ja sarjakuvan käyttö tuo vakavaan aiheeseen liikkumavaraa ja elävyyttä ja auttaa näin sanoman omaksumisessa.

Ylen Vammaiskultti-radiosarjalle Kiharusi-tunnustus 2020

Yle Puheen Vammaiskultti-radiosarja saa tänä vuonna toista kertaa myönnetyn Kiharusi-tunnustuksen. Kiharusi ry kiittää tekijöitä erinomaisesti toteutetusta kokonaisuudesta, ohjelman syvällistä vuoropuhelua, huumoria ja syrjinnästä kertomista. Kuuntelija voi samaistua jaksoissa haastateltujen elämään ja oppia tuntemaan sympatiaa heidän edustamiaan vähemmistöjä kohtaan.

Kuvassa: Vammaiskultin toimittajat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt.

Toiseudesta ja toiseuttamisesta kuuleminen on avartavaa, välillä humorististakin. Ohjelmassa kuultuja kekseliäitä termejä ovat mm. ”sanotaanko käsinaamaa”, ”hyvä vammainen” ja ”vammakaappi”. Vammaiskultin ovat toimittaneet Jenniina Järvi ja Julianna Brandt ja tuottaneet Jaksomedian Veera Luoma-aho sekä Emil Johansson.

Sarja avaa, miltä tuntuu saada kuulla kommentteja ”elämäsi on varmasti raskasta” tai ”noi kepit täytyy saada veks”. Ja kun asioita työstettyään lopulta hyväksyy itsensä, mutta ympäröivä yhteiskunta ei. Vammaiskultti nostaa mainiosti esiin suomalaisen kyvyttömyyden kohdata erilaisuutta.

Kiharusi ry muistuttaa, että jokaisesta voi tulla vammainen tai vammaisen läheinen esimerkiksi aivohalvauksen vuoksi. Äkillinen aivoverenkiertohäiriö on merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus, mihin neljäsosa ihmisistä sairastuu maailmanlaajuisesti.

Aktivismi kumpuaa usein vääryyden kokemuksesta. Kokkolalaislähtöinen toimittaja Julianna Brandt sanoo, että hänen aktivisminsa osasyy on pohjalainen luonne: on tullut sisäinen pakko toimia havaittuaan räikeitä epäkohtia. Vammaiskultti perustelee, miksi ableististen eli vammaisia syrjivien mielipiteiden tunnistaminen ja kyseenalaistaminen on ihmisoikeusasia.

Ensimmäinen Kiharusi-tunnustus Pientä laittoa-sarjalle

Ensimmäinen Kiharusi-tunnustus Pientä laittoa-sarjalle
Pientä laittoa-sarja on saanut Kiharusi ry:n jakaman tunnustuksen raikkaasta suhtautumistavasta aivoinfarktiin sairastuneeseen ja kuntoutukseen.

Draamakomediassa aivoinfarktin sairastanut ja toispuoleisesti halvaantunut Teppo (roolissa Juho Milonoff) päättää saada vanhan elämänsä takaisin luomalla itsestään parempi versio, Teppo 2.0. Lauri Nurksen ohjaama ja Petteri Summasen sekä Kaisa Pylkkäsen käsikirjoittama kahdeksanosainen televisiosarja nostaa mainiosti esiin kyvyttömyytemme kohdata erilaisuutta.

Kiharusi ry kiittää sarjan asennetta, jossa sairastunut ei vajoa itsesääliin ja identifioidu potilaaksi. Tosielämän Teppo 2.0 nauraa sarjan kommelluksia katsoessaan omalle itselleen. Sairastuneella voi olla halvaantunut raaja ja puhevika, mutta yksilö ei ole yhtä kuin nämä piirteet eivätkä ne määrittele häntä täysin. 11.11.2019 myönnetty tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

© Copyright 2021 Kiharusi - All Rights Reserved