TUNNUSTUS

Kiharusi-tunnustus myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka on lisännyt erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, pyrkinyt muuttamaan negatiivisia asenteita vammaisia kohtaan sekä korostanut kuntoutuksen tärkeyttä osana yksilöiden toimintakykyä. Palkinnon saajat vuosittain (tarkemmat perusteet alempana):

2024 Tiia Kuikka oltuaan mukana kolmoisvoiton tuoneessa kävelymaajoukkueessa viisi vuotta aivovamman jälkeen.

2023 Terhi Kunnas teoksesta ”Rakkaani ei tuota puhetta” -rehellistä kerrontaa elämästä isän ja puolison saaman aivohalvauksen jälkeen.

2022 Antti Tuuri teoksesta ”Mies kuin pantteri -Wahlroosin elämä” -kaunis kuvaus Down-ihmisen elämänkaaresta ja kohtelusta.

2021 Tiitu Takalo Memento Mori-sarjakuvakirjasta -ainutlaatuista ilmaisua aivoverenvuodosta kuntoutumisesta ja neuropsykologisen avun tärkeydestä.

2020 Ylen Vammaiskultti-radiosarjan tekijöille, jotka nostavat esiin vammaisten syrjinnän ihmisoikeusasiana. Sarjan ovat toimittaneet Jenniina Järvi ja Julianna Brandt, tuottaneet Jaksomedian Veera Luoma-aho ja Emil Johansson.

2019 Pientä laittoa-televisiosarjalle raikkaasta suhtautumistavasta aivoinfarktiin sairastuneeseen ja kuntoutukseen. Draamakomedian pääosassa Juho Milonoff, ohjaus Lauri Nurkse ja Petteri Summanen, käsikirjoitus Kaisa Pylkkänen.

2024

Tiia Kuikka on saanut Kiharusi-tunnustuksen oltuaan mukana kolmoisvoiton tuoneessa maajoukkueessa viisi vuotta aivovamman jälkeen. Kuikan hopeatulos 5000 metrin kävelyssä Suomi-Ruotsi-ottelussa oli 23.14.30.

Aivovammasta kuntoutunut Tiia Kuikka (oik.) juhlimassa kolmoisvoittoa Ruotsista.
Kiharusi ry kiittää tapaa, millä Kuikka on puhunut julkisuudessa aivovamman jälkeisistä haasteista sekä kuntoutuksen hyödyistä. Toivomme sen lisäävän ymmärrystä jälkioireista kärsiviä kohtaan ja kannustavan heitä hakemaan moniammatillista kuntoutusta. Kiharusi ry muistuttaa, että kaikki aivojen väsymysoireet eivät näy päälle päin, vaikka fatiikki voi romahduttaa toimintakyvyn ja elämänilon.

Tiia Kuikan selviytymistarina on sankarin tarina. Kun hän Helsingin olympiastadionilla maaottelussa tulee kymmenentuhannen ihmisen hurratessa maaliin, niin se antaa jokaiselle kuntoutujalle uskoa unelmiin.

2023

Terhi Kunnas on saanut teoksestaan ”Rakkaani ei tuota puhetta” viidettä kertaa nyt jaetun Kiharusi-tunnustuksen. Kiharusi ry kiittää rehellisen kaunista tapaa, millä isän ja puolison saaman aivoinfarktin merkitystä perheenjäsenten elämään kuvataan.

Kunnas kirjoittaa osuvasti, miten raskas taakka yhdelle ihmiselle on sairastuneen etuuksien ja palveluiden selvittäminen, kun kodin askareiden lisäksi on huolehdittava työhön, lasten kouluun ja harrastuksiin liittyvistä asioista. Teosta lukiessa ymmärtää, mistä kaikesta läheisen uupumus aiheutuu ja mihin se voi johtaa.

Halvaantuneen rakastetun kohtalo sattuu kovaa. Sattuu, kun puhekykynsä menettänyt puoliso on erittäin masentunut, yksinäinen ja tuntee itsensä arvottomaksi sekä turhaksi. Silloin taakse jääneitä terveitä yhteisiä hetkiä ei pysty ajattelemaan kuin ohikiitävinä välähdyksinä.

Kiharusi ry muistuttaa, että jokaisesta voi tulla vammainen tai vammaisen läheinen. Maailmanlaajuisesti joka neljäs ihminen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön elämänsä aikana. Toivomme, että läheisille tarjottaisiin enemmän tietoa sairaudesta, kuntoutumisesta, tukiasioista sekä palveluista.

Vaikka peruuttamattomia asioita tapahtuu, niin toivo selviämisestä on aina olemassa, tavalla tai toisella. Vertaistukena tätä kirjaa voi suositella uusien näkökulmien saamiseksi sairastuneen läheiselle.

2022

Neljäs Kiharusi-tunnustus kirjailija Antti Tuurille teoksesta ”Mies kuin pantteri -Wahlroosin elämä”. Kiharusi ry kittää realistista tapaa, millä Down-ihmisen elämänkaarta ja kohtelua kuvataan. Iloisia hetkiäkin, kuten kehitysvammaisten saunavuorot Käpylässä kuntosaleineen ja niiden jälkeiset pihvilounaat keskusteluineen.

Ableististen eli vammaisia syrjivien mielipiteiden tunnistaminen ja kyseenalaistaminen on ihmisoikeusasia. Kirjan mukaan käytännön rotuhygienia näkyy yhä siinä, että kehitysvammaisten ryhmäkoteja suunniteltaessa hyvin toimeentulevat, terveinä itseään pitävät naapurit lähes aina vastustavat kaikin keinoin ryhmäkodin rakentamista ja kehitysvammaisten tuloa heidän kaupunginosaansa.

Teoksen lopussa Wahlroosin Alzheimerin tauti oli edennyt niin pitkälle, että hän voisi asua tavallisessa dementikolle tarkoitetussa hoivakodissa kehitysvammaisten hoitolan sijaan. Dementiasta kärsivät ihmiset olivat lääkärin mukaan silloin saavuttaneet Wahlroosin henkisen tason.

Kiharusi ry muistuttaa, että jokaisesta voi tulla vammainen tai vammaisen läheinen esimerkiksi aivohalvauksen vuoksi jo ennen dementiaa. Toivomme, että teoksen tärkeää sanomaa erilaisuuden hyväksymisestä ei unohdettaisi. Kaikilla on oikeus elää arvokasta elämää.

2021

Kolmas Kiharusi-tunnustus Tiitu Takalolle: neuropsykologin apu on tärkeää aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvalle

Tänä vuonna kolmannen kerran myönnetyn Kiharusi-tunnustuksen saa sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo Memento Mori-kirjastaan. Kiharusi ry kiittää Takalon teoksen tapaa, millä aivoverenvuodon sairastuminen, jälkioireet ja kuntoutuminen kuvataan. Lukija pystyy myötäelämään kuntoutumiseen tarvittavan avun saamisen vaikeuden ja sen helpotuksen tunteen, minkä neuropsykologin aikaansaama ymmärrys oman sairauden aiheuttamien rajoitteiden ymmärtämisestä lopulta tuo.

Kuvassa: Palkittu taiteilija Tiitu Takalo (foto: Emilia Anundi).

Vaikka suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä äkillisen aivoverenkiertohäiriön sairastanut saisi maailman parasta akuuttihoitoa, niin eväitä parhaaseen mahdolliseen kuntoutukseen ei aina anneta. Sairastumisen jälkeen Takalo ei pettymyksekseen saanut neuropsykologista kuntoutusta, vaan terveyskeskuslääkäriltä masennusdiagnoosin ja lääkereseptin sekä passituksen Hyvinvointia luonnosta-kurssille. Lopulta uuvuttavan taistelun jälkeen hän onnistuu pääsemään neuropsykologille ja kokee helpotusta, toipuminen voi ammattilaisen opastuksella alkaa.

Kiharusi ry toivoo, että Takalon teoksen tärkeää sanomaa ei unohdettaisi, vaan neuropsykologista palvelua tarjottaisiin tulevaisuudessa automaattisesti kaikille akuuteista aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuville. Kuntoutuksen lisämäärärahat voivat selvästi nostaa sairastuneiden elämänlaatua ja työkykyä. Mikä tärkeintä, inhimillinen kärsimys sairauden aiheuttaman uuden ja oudon tilanteen edessä tulisi ymmärretyksi neuropsykologiset jälkioireet tunnistavan ammattilaisen avustuksella.

Neurologinen sairaus tai vamma voi aiheuttaa vaurioita aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Lieväänkin neurologiseen sairauteen voi liittyä aivoväsymystä, joka ilmenee jatkuvana väsyneisyytenä, päiväaikaisen virkeän oloajan lyhyytenä tai hallitsemattomana väsymisenä. Varsinaisia hoitokeinoja ei juuri ole, mutta neuropsykologisen kuntoutuksen avulla sairastunut pystyy tunnistamaan oireitaan ja löytämään psyykkisen jaksamisen keinoja.

2020

Toinen Kiharusi-tunnustus Ylen Vammaiskultti-radiosarjalle: vammaisia syrjivien mielipiteiden tunnistaminen ja kyseenalaistaminen on ihmisoikeusasia

Yle Puheen Vammaiskultti-radiosarja saa tänä vuonna toista kertaa myönnetyn Kiharusi-tunnustuksen. Kiharusi ry kiittää tekijöitä erinomaisesti toteutetusta kokonaisuudesta, ohjelman syvällistä vuoropuhelua, huumoria ja syrjinnästä kertomista. Kuuntelija voi samaistua jaksoissa haastateltujen elämään ja oppia tuntemaan sympatiaa heidän edustamiaan vähemmistöjä kohtaan.

Kuvassa: Vammaiskultin toimittajat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt.

Toiseudesta ja toiseuttamisesta kuuleminen on avartavaa, välillä humorististakin. Ohjelmassa kuultuja kekseliäitä termejä ovat mm. ”sanotaanko käsinaamaa”, ”hyvä vammainen” ja ”vammakaappi”. Vammaiskultin ovat toimittaneet Jenniina Järvi ja Julianna Brandt ja tuottaneet Jaksomedian Veera Luoma-aho sekä Emil Johansson.

Sarja avaa, miltä tuntuu saada kuulla kommentteja ”elämäsi on varmasti raskasta” tai ”noi kepit täytyy saada veks”. Ja kun asioita työstettyään lopulta hyväksyy itsensä, mutta ympäröivä yhteiskunta ei. Vammaiskultti nostaa mainiosti esiin suomalaisen kyvyttömyyden kohdata erilaisuutta.

Kiharusi ry muistuttaa, että jokaisesta voi tulla vammainen tai vammaisen läheinen esimerkiksi aivohalvauksen vuoksi. Äkillinen aivoverenkiertohäiriö on merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus, mihin neljäsosa ihmisistä sairastuu maailmanlaajuisesti.

Aktivismi kumpuaa usein vääryyden kokemuksesta. Kokkolalaislähtöinen toimittaja Julianna Brandt sanoo, että hänen aktivisminsa osasyy on pohjalainen luonne: on tullut sisäinen pakko toimia havaittuaan räikeitä epäkohtia. Vammaiskultti perustelee, miksi ableististen eli vammaisia syrjivien mielipiteiden tunnistaminen ja kyseenalaistaminen on ihmisoikeusasia.

Draamakomediassa aivoinfarktin sairastanut ja toispuoleisesti halvaantunut Teppo (roolissa Juho Milonoff) päättää saada vanhan elämänsä takaisin luomalla itsestään parempi versio, Teppo 2.0. Lauri Nurksen ohjaama ja Petteri Summasen sekä Kaisa Pylkkäsen käsikirjoittama kahdeksanosainen televisiosarja nostaa mainiosti esiin kyvyttömyytemme kohdata erilaisuutta.

Kiharusi ry kiittää sarjan asennetta, jossa sairastunut ei vajoa itsesääliin ja identifioidu potilaaksi. Tosielämän Teppo 2.0 nauraa sarjan kommelluksia katsoessaan omalle itselleen. Sairastuneella voi olla halvaantunut raaja ja puhevika, mutta yksilö ei ole yhtä kuin nämä piirteet eivätkä ne määrittele häntä täysin. 11.11.2019 myönnetty tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.